Hengitän sisään rohkeuden

Vuodessa on joitakin kiinnekohtia, jolloin mieli havahtuu erityisellä tavalla. Nyt on yksi niistä: elokuu on päättymässä, syysaika alkamassa. Kesäihminen on kaihoisa, syksyn ihmiset ihastuksissaan. Jotkut murehtivat jo nyt marraskuun kaamosta, toiset aloittavat jo seuraavan kesän kaipaamisen. Tuskin nämä monenlaiset tunteet yksin selittyvät vuodenajoilla. Tunteet heijastavat omaa sisäistä vuodenkiertoa, elämänkiertoa ja myös elämänasennetta.

Siirtymäajat muistuttavat yhä uudestaan: En elä eilisessä, en huomisessa, vaan siinä välissä, ohuessa hetkessä. Tarvitaan rohkeutta uskaltaa olla ihan vain tässä, miettimättä mitä olen menettänyt menneen kesän myötä. Tarvitaan rohkeutta olla ennustamatta mitä tuleva syys- ja talviaika tuo tullessaan. Palataksesi odotuksen ja ikävöinnin pitkästä matkasta tähän, voit lukea hengityksen tahtiin läsnäolorukouksen:

Hengitän ulos väsymyksen – hengitän sisään voimaa.
Hengitän ulos yksinäisyyden – hengitän sisään läheisyyttä.
Hengitän ulos pelon – hengitän sisään lohdutusta.
Hengitän ulos epäilyksen – hengitän sisään rohkeuden.

Elina Rajala
kappalainen