Totta vai tarua – johdatus Raamatun alkukertomuksiin

Luennoitsija pastori, TT, FM, YTM Martti Muukkonen selittää Raamatun alkukertomuksia teemailloissa torstaina 13.3. (huom. aiemmin ilmoitettu 6.3. kokoontuminen siirretty tähän), 10.4. ja 8.5.2025 klo 18 Simeon-talon kokoushuoneessa, Pikkuympyräkatu 34 B, Hamina. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu, vapaaehtoinen maksu Pipliaseuralle.

”Totta vai tarua” – Johdatus Raamatun alkukertomuksiin

”Raamattu on kirjaimellisesti erehtymätöntä Jumalan Sanaa”
”Raamattu on ihmisten kirjoittama satukirja”
Olisiko jokin kolmaskin vaihtoehto?

TT Martti Muukkonen lähestyy kolmen illan luentosarjassaan Raamatun alkukertomuksia geomytologisen teorian kautta. Voisitko hieman avata tuota outoa termiä?

– Geomytologia on geologian – ei siis teologian – osa-alue, joka tarkastelee muinaisia myyttejä kuvauksina sellaisista muinaisista geologisista tapahtumista, jotka on nähty niin tärkeiksi, että ne on tarinan muodossa säilytettävä jälkipolville. Hyvä esimerkki on sen 2004 tsunamista. Erään Tyynenmeren saaren asukkailla oli myytti ”ihmisiä syövästä aallosta” ja kuvaus siitä. Kun sitten meri vetäytyi ennen aaltoa, ihmiset muistivat tuon myytin ja pakenivat korkeimmille paikoille. Tuolla saarella ei ollut yhtään tsunamiuhria.

– Tällaisia myyttejä löytyy myös antiikin Kreikasta. Kun auringonjumala Helioksen poika Faethon lainasi isänsä vaunut, niin häneltä ns. karkasi mopo käsistä ja hän poltti Pohjoisen Afrikan autiomaaksi, jolloin Zeuksen oli ammuttava hänet salamallaan alas. Tämän geomytologit näkevät kuvauksena komeetan syöksystä ilmakehässä. Ehkä kuuluisampi – ei ehkä niinkään myytti mutta ilmiö oli Delfoin oraakkeli. Geohistorijoitsijat ovat havainneet, että antiikin aikana Delfoin temppelin  kohdalla maaperästä tihkui maakaasuja ilmaan. Siten oraakkeli olisi ennustuksia antaessaan ollut kirjaimellisesti kaasussa.

– Tarkoitatko, että myös Raamatun alkukertomukset olisivat tällaisia myyttisiä kuvauksia?

 – Ei niitä muutenkaan voi oikein järkevästi selittää. Jos Aatami ja Eeva olivat ensimmäiset ihmiset maailmassa, niin miten Kain saattoi muuttaa toiseen maahan ja mennä siellä naimisiin? Asia olisi huomattavasti selkeämpi jos tulkitsemme Paratiisikertomuksen olleen vain yhden ihmisryhmän kertomus omasta alkuperästään. Kyse on hieman samasta asiasta kuin se, että romanien itsestään käyttämä nimitys juontuu sanasta rom ja tarkoittaa sekä miestä että ihmistä. Ajatus puhua omasta ryhmästä ”ihmisinä” ei ole mitenkään harvinainen eri primitiivisten heimojen keskuudessa. Siten myös Adam (mies, ihminen) viittasi omaan ihmisryhmäänsä.

– Ilmeisesti käsittelet tätäkin asiaa tarkemmin luennossasi?

 – Kyllä. Ensimmäinen luentoni 6.3. käsittelee nimenomaan Eden-kertomusta ja sen kuvauksille löytyy aika järkeenkäypä selitys. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tehty Arabian niemimaan paleohistoriallinen tutkimus on osoittanut, että alue oli joskus jopa niin kostea, että siellä esiintyi sekä virtahepoja että krokotiileja. Sitten se kuivui. Todennäköisin syy on jääkauden alku: se kuivatti alueita paljon jäämassoja etelämpänäkin siirtämällä mm. Intian monsuunivyöhykkeen kosteita monsuunisateita paljon etelämmäksi. Niinpä Aataminkin piti perheineen paeta Edenistä itään Persianlahden itäreunalle jääneeseen kapeaan hedelmälliseen keitaaseen. Joidenkin tutkijoiden mukaan se prosessi synnytti maanviljelyksen ja karjankasvatuksen.

– Toinen luentoni käsittelevät Vedenpaisumusta – joka taas selittyy pitkälti jääkauden loppumisella ja kosteuden lisääntymisellä. Se oli paikallinen tapahtuma nykyisen Irakin alueella ja siitä on Raamattua aikaisempia mesopotamialaisia kertomuksia. Kolmas luentoni käsittelee Egyptin vitsauksia, jotka taas selittyvät tulivuorenpurkauksen vulkaanisilla laskeumilla. Israelin erämaavaelluksen kuvaus Herrasta johtamassa kansaansa ”päivällä pilvenpatsaana ja yöllä tulipatsaana” on aika selvä kuvaus toimivasta tulivuoresta. Me ymmärrämme erilaisista geologisista ja fysikaalisista ilmiöistä enemmän kuin kivi- ja pronssikautinen ihminen emmekä voi vaatia, että heillä olisi samanlainen käsitys maailmasta. Pronssikauden ihmisille kyse oli ihmeestä.

 – Eikö tämä romuta Raamatun arvovaltaa?

– Kyllä ja ei. Tiedämme, että maailma ei ole ainoastaan sen 6000 vuoden ikäinen, mitä se Raamatun mukaan on. Jo se panee meidät miettimään mm. Luomiskertomusta uusiksi. Raamattu ei ole luonnontieteiden oppikirja. Jos se olisi erehtymätöntä Jumalan sanaa, niin tuskin Jumala meille valehtelisi. Silloin on kysyttävä, mitä se on? Tähän pyrin luennollani pieneltä osalta vastaamaan. Raamattu on kuitenkin niin keskeinen osa meidän kulttuuriamme ja edelleen maailman eniten levinnyt kirja. Siksi sitä on tutkittava myös tieteiden keinoin.

Martti Muukkonen
TT, FM, YTM / ThD, MPh, MSS