Näkymätön lapsi

Tutustuin Muumeihin vasta viime vuonna. Te kaikki muut varmasti tiedättekin jo sen, minkä vasta sain selville: Muumi-kirjat sisältävät sellaisen pläjäyksen elämänfilosofiaa, että oksat pois. Olen vasta aloittelija, mutta jo löytänyt omia ominaisuuksiani esimerkiksi huolehtivaisesta Muumimammasta, joka haluaisi, että kaikilla olisi aina kivaa ja toisaalta omia polkujaan kulkevasta Nuuskamuikkusesta, joka ei ensin halua pikku eläimen häiritsevän laulujaan, mutta ei osaa lopulta olla ilmankaan sitä pientä eläintä.

Viimeksi vaikutuksen teki tarina Näkymättömästä lapsesta. Lapsi nimeltä Ninni on muuttunut näkymättömäksi, kun häntä on kohdeltu kaltoin. Muumiperheen hellässä huomassa hän alkaa käpälä kerrallaan tulla näkyväksi. Siihen kuluu tovi, sillä näkymätön lapsi ei osaa edes leikkiä. Hän on siihen liian kiltti, nöyrä ja tottelevainen. Pikku Myy toteaa: – ”Sinä et saa ikinä omia kasvoja, jos et opi tappelemaan. Usko pois vaan.” Tarinan kohokohdassa Ninni vihdoin tulistuu Muumimamman puolesta. Hän iskee pienet näkymättömät hampaansa Muumipapan häntään ja sähisee kuin kissa. Kun Muumipappa molskahtaa päälleen veteen, Ninni nauraa niin että laituri tärisee. Silloin hän tulee kokonaan näkyväksi.

Mikä tässä tarinassa puhuttelee? Ehkä muun muassa se, että lapsi voi tulla näkymättömäksi myös ilman, että hän joutuu varsinaisesti kaltoin kohdelluksi. Ehkä hän tulee nähdyksi vain tietynlaisena eikä uskalla näyttää varsinaisia kasvojaan hylätyksi tulemisen pelossa. Sellaisista lapsista kasvaa joskus kiltteydestä kipeitä aikuisia, jotka unelmoivat suorapuheisen pikku Myyn kaltaisiksi tulemisesta, mutta pysyvät sisimmässään näkymättöminä lapsina.

Tuu-tikki sanoo hämmästyneenä näkyvää Ninniä katsellessaan: -”Minun mielestäni te olette muuttaneet lapsen niin, että hän on pahempi kuin pikku Myy. Mutta pääasia sentään, että hän näkyy.” Rippileirillä lauletaan samasta asiasta: ”Kun Jumala sanallaan sinutkin loi, hän tarkoitti samalla näin: Sä arvokas oot, sä osaat ja voit. Mä tuollaisna rakastan sua.”

Niina Venäläinen

(Sitaatit Tove Janssonin kirjasta Näkymätön lapsi)