Historia

Haminan seurakunnan synty

Haminan seurakunnalla on värikäs ja jännittävä menneisyys. Se kantaa neljän aikanaan itsenäisen seurakunnan – Vehkalahden, Virolahden, Haminan ja Miehikkälän – perinteitä. Vuoden 2011 alusta alkaen nämä neljä seurakuntaa muodostivat yhdessä Haminan seurakunnan. Miehikkälä ja Virolahti toimivat Haminan kappeliseurakuntina. Haminan seurakunnan kirkkoherrat 2011-

Vehkalahden ja Haminan seurakuntien historia

Vehkalahti oli maamme vanhimpia seurakuntia. Ensimmäiset maininnat siitä löytyvät vuodelta 1336. Noina aikoina katolinen kirkko tiivisti otettaan Pohjolassa ja perusti seurakuntia ja rakensi kirkkoja vilkkaisiin kauppapaikkoihin, jollaisena Vehkalahtikin laajalti tunnettiin. Suur-Vehkalahden kirkko- ja hallintopitäjä käsitti pitkään, aina keskiajalle asti lähes koko Kymenlaakson. Vehkahden seurakunnan kirkkoherrat 1427-

Kenraalikuvernööri Pietari Brahen aikaa sanottiin Suomessa kreivinajaksi hänen toimittuaan niin tomerasti kotimaamme edunajajana. Hänen toimestaan Vehkalahtikin sai kaupunkioikeudet 1653. Kaupungin viralliseksi nimeksi tuli Veckelax Nystad, Vehkalahden uusikaupunki. Itse kaupunki ei nyt kovin kummoinen ollut: muutaman sadan ihmisen metropoli. Suurin osa väestä asutti maaseutua.

Uudenkaupungin rauhassa 1721 Vehkalahti jätettiin Ruotsin puolelle, Viipurin ja muun Kaakkois-Suomen siirryttyä Venäjän hallintaan. Siinä humussa Ruotsin kuningas nimitti Vehkalahden Itä-Suomen tapulikaupungiksi ja antoi sille oman nimensä: Fredrikshamn. Väkiluku alkoi kasvaa ja pian kaupungin ruotsinkielinen porvaristo intoutui perustamaan oman ruotsinkielisen kaupunkiseurakunnan. Sen taival jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä jo 17 vuotta myöhemmin vuonna 1743 Turun rauhassa Vehkalahti ja Hamina siirtyivätkin Venäjälle, ja Hamina ja Vehkalahti muodostivat taas yhden Vehkalahden seurakunnan. Oman kirkon ruotsinkieliset ehtivät kuitenkin saada aikaiseksi, kun Ulrika-Eleonooran kirkko kohosi aivan Vehkalahden kirkon lähelle vuonna 1732.

Tuo pikku vihan päättänyt Turun rauha merkitsi Vehkalahden seurakunnalle uutta kukoistusaikaa. Ortodoksinen Venäjä halusi säilyttää valtaamansa Suomen alueen rauhallisena ja perusti alueen luterilaisesta kirkollisesta elämästä vastaamaan luterilaisen konsistorin, aikansa tuomiokapitulin. Näin tuli perustettua vuosiksi 1743 – 1812 Haminan hiippakunta, jonka johdossa, ”piispana” toimi Vehkalahden kirkkoherra. Haminan seurakunnan kirkkoherrat 1915-2003

Kaupungin ruotsin- ja saksankielinen väestökin vakiinnutti asemaansa ja niinpä he saivat pystytettyä uuden Elisabeth-kirkon vuonna 1751 entisen jouduttua tulen tuhoamaksi. Täällä oli siis kaksi kirkkoa ja ikään kuin kaksi seurakuntaa, mutta vain yksi yhteinen kirkkoherra. Monien värikkäiden vaiheitten jälkeen itsenäinen Haminan seurakunta perustettiin vuonna 1905, oman kirkkoherran se sai kymmenen vuotta myöhemmin.

Tätä erillisten seurakuntien aikaa kesti lähes sata vuotta. Kun Vehkalahden kunta ja Haminan kaupunki yhdistyivät yhdeksi kaupungiksi vuonna 2003, molemmat seurakunnat joutuivat miettimään tulevaa yhteistyön muotoa. Vuoden 2004 alusta lukien perustettiin uusi Hamina-Vehkalahden seurakunta. Hamina-Vehkalahden seurakunnan kirkkoherra 2004-2010

Miehikkälän seurakunnan historia

Miehikkälän asukkaat alkoivat 1800-luvun puolenvälin jälkeen suunnitella oman seurakunnan perustamista. Matkat pitäjän perukoilta emäseurakunnan Virolahden kirkkoon olivat pitkät. Päätös Miehikkälän seurakunnan perustamisesta tehtiin vuonna 1863. Miehikkälän kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1879. Työ toteutettiin paljolti talkoilla. Tiilet poltettiin savesta kirkonmäen juurella. Kirkko vihittiin jumalanpalveluskäyttöön pyhäinpäivänä vuonna 1881. Väkeä kerrotaan olleen kirkonmäellä ”kolme kertaa kirkollinen”.

Vuonna 1888 saatiin seurakuntaan ensimmäinen vakinainen kirkkoherra Johan Efraim Snellman. Hän toimi virassa kuolemaansa saakka vuoteen 1910. Merkittävän päivätyön, yli 36 vuotta, teki seurakunnassa kirkkoherra Lauri Rautajärvi vuosina 1924-1960.  Miehikkälän seurakunnan kirkkoherrat 1887- Vanhat seurakuntalaiset muistavat myös pitkäaikaisen kanttorin Janne Vainion. Hän oli virassa 1892-1950.

Miehikkälän seurakunnan henkistä ja hengellistä perintöä jatkaa Miehikkälän kappeliseurakunta, jonka alue käsittää entisen Miehikkälän seurakunnan alueen sellaisena kuin se oli seurakunnan lakatessa 31. päivänä joulukuuta 2006. Vuosina 2007-2010 Miehikkälän kappeliseurakunta toimi Virolahden seurakunnan yhteydessä.

Virolahden seurakunnan historia

Virolahti on vanha keskiaikainen seurakunta. Varhaisin tunnettu asiakirjoissa säilynyt tieto vuodelta 1370 mainitsee Virolahden jo silloin itsenäisenä kirkkopitäjänä. Keskiaikaisten kirkkojen asiantuntijan, dosentti Markus Hiekkasen arvion mukaan seurakunta lienee perustettu joko aivan 1200-luvun lopussa tai 1300-luvun alussa, niin sanotun kolmannen ristiretken (1293) jälkeen, jolloin on ollut perusteltua organisoida uuden Viipurin linnan ympäristöalueet. Seurakunnan keskiaikaisesta historiasta kertoo myös kirkon itäpuolella aikaa uhmaava vanha kivisakasti.  Sen vierellä on jo keskiajalla ollut mahdollisesti Pyhälle Bartolomeukselle omistettu kirkkorakennus. Kivisakastin ja nykyisen kirkon välimaastossa on ollut kolme puukirkkoa, joista ainakin yksi on palanut ja joista viimeisin purettiin v. 1847.

  • Nykyinen puinen ristikirkko on rakennettu v. 1765-68 tunnetun ruokolahtelaisen kirkonrakentaja Tuomas Ragwaldinpoika Suikkasen johdolla.
  • Hautausmaa, joka on seurakunnan ainoa, sijaitsee kirkon ympärillä. Hautausmaan yleisilmettä korostavat vanhat hautamuistomerkit, rautaristit ja -koristeet yli 100 vuoden ajalta.
  • Pitäjäntupa kirkon paikoitusalueen reunassa on rakennettu v. 1892 pitäjäntuvaksi ja ollut seurakunnan omistuksessa vuodesta 1919.
  • Seurakunnan muita toimitiloja ovat seurakuntatalo Virojoella, Lypsyniemen leirikeskus Pyterlahden kylässä ja pitäjän länsiosassa oleva Klamilan kyläkirkko.  Se rakennettiin v. 1955 arkkitehti Veli Klamin suunnittelemana. Kyläkirkon kuusi-äänikertaiset urut on ostettu osaksi lahjoitusvarojen turvin.

Virolahden seurakunnan vakinaiset kirkkoherrat vuodesta 1540 alkaen

Virolahden ja Miehikkälän seurakunnat yhdistyivät 1.1.2007 yhdeksi seurakunnaksi. Miehikkälän seurakunnasta tuli Virolahden seurakunnan kappeliseurakunta.